Yrittäjyyskasvatukselliset käytännöt

Yrittäjyyskasvatuksen kokonaisuus muodostuu sisällöstä ja metodista.¹ Sisältöalueet liittyvät yrityksen toimintaan, yrittäjyyden rooliin yhteiskunnassa, ammatinvalintakysymyksiin, yhteiskunnan eri sektoreihin, yritystoiminnan eettisyyteen sekä vastuullisuuden jakautumiseen kuluttajan ja yrittäjän välillä.

Yrittäjyyskasvatuksellinen opetusmetodi viittaa ajattelutapaan ja toimintakulttuuriin koulussa.

• Se kannustaa oppilasta itse etsimään tietoa ja aktiivisesti käsittelemään sitä.
  
  
• Oppilasta tuetaan aktiiviseksi toimijaksi omassa oppimisprosessissaan. Esimerkiksi kemian, fysiikan ja biologian opetusmenetelmät, jotka perustuvat luonnon ilmiöiden kokeelliseen havainnollistamiseen ovat yrittäjyyskasvatuksellista opetusta.
  
  
• Aktiivinen oppiminen ja tiedon etsiminen tarkoittavat oppiaineiden välistä yhteistyötä ja opetuksen ulottumista myös koulun seinien ulkopuolelle.

Jokaiseen koulupäivään ja oppituntiin kuuluu tilanteita, joissa voidaan

• harjoitella yhteistyötaitoja
• rohkaista itsenäisiin ratkaisuihin
  
• etsiä vaihtoehtoisia toimintatapoja
• innostaa tarttumaan haasteisiin
  
• opetella kohtaamaan pettymyksiä.

Miten voidaan korostaa luovuutta koulun arjessa?

Yksinkertaisimmillaan luovuus on oppilaiden kuuntelemista ja heidän ideoidensa ja ehdottamiensa toimintatapojen toteuttamista - mahdollisuutta toimia aiemmasta tai totutusta poikkeavin tavoin.

Esimerkiksi opettajan selitettyä huolellisesti suunnitellun tehtävän oppilailleen joku oppilaista kysyy ensimmäiseksi, voisiko hän tehdä asian hieman toisella tavalla.

Opettajan kannalta helppo vastaus saattaisi kuulua: Ideasi on mainio, mutta tehdään tämä nyt kaikki samalla tavalla.

Luovaan ja yrittäjämäiseen toimintatapaan kannustava vastaus kuitenkin kuuluisi: Hyvä idea. Kokeile tehdä omalla tavallasi ja kerro sitten, miten se toimi.²

Toimintakulttuuri, jossa annetaan mahdollisuus myös toisin tekemiselle,

• lisää uskallusta toteuttaa omia ideoita
  
• antaa rohkeuutta toteuttaa omia tavoitteita
  
• rohkaisee kokeilemaan uudenlaisia toimintatapoja.

Milloin on kysymys yrittäjyyskasvatuksesta?

Kari Ristimäki³ on esittänyt opettajan avuksi kysymyksiä, joiden avulla voi arvioida, onko opetustyössä kysymys yrittäjyyskasvatuksesta. Vastaa seuraaviin kysymyksiin.

Kuka
- kantaa vastuun tekemisestä?
- ideoi?
- suunnittelee?
- valitsee toteutettavat ideat?
- ponnistelee?
- saa elämyksiä?
- panee itsensä likoon?
- harjoittelee yhteistyötaitoja?
- harjoittelee esiintymistä?
- harjoittelee mielipiteensä esittämistä ja kantansa perustelua?
- huolehtii verkostosta?

Jos vastaus on suurimmassa osassa oppilas, toimintaa voidaan pitää yrittäjyyskasvatuksena.