Kartoitus koulujen kerhotyöstä

Kerhokeskus – koulutyön tuki ry toteutti keväällä 2004 Opetushallituksen toimeksiannosta kartoituksen, jolla selvitettiin koulujen kerhotyötä. Kysely lähetettiin jokaiseen Suomen peruskouluun, ja vastauksia saapui 1523 kappaletta.

Kolmannes peruskouluista ilman kerhotoimintaa

Joka kolmannessa peruskoulussa ei ole kerhoja. Kerhotoiminnan puuttuminen johtuu yleensä taloudellisista syistä.

Kyselyn mukaan kerhoja on noin 65 prosentissa peruskouluista. Yleisimmin kerhoja on yhdestä kymmeneen, mutta muutamassa koulussa toimintaa oli jopa 80 tuntia viikossa eli lähes 30 eri kerhon verran.
Tärkeänä kehittämiskohteena koulut pitävät paikallistason yhteistyötä koulun, järjestöjen, seurakuntien, kunnan ja muiden toimijoiden välillä. Vanhempien toivotaan tuovan erityisosaamistaan koulun kerhoihin. Koulun toimintaa pitäisi organisoida siten, että myös koulukuljetuksessa olevat oppilaat voisivat osallistua kerhoihin.

Opettajat kiinnostuneita kerhoista

Opettajien työnkuva on nykyään hyvin laaja. On arveltu, ettei opettajilla riitä aikaa ja kiinnostusta kerhotoimintaan. Kyselyn perusteella tämä uskomus on väärä: joka neljäs opettaja on kiinnostunut ohjaamaan koulun kerhoja. Tällä määrällä kerhotarjonta saataisiin nousemaan lähes huippuvuosien 1990–1991 tasolle, jolloin kouluissa oli yli 19 000 kerhoa.
Koulut korostavat kerhojen myönteisiä vaikutuksia. Kerhotoiminta tukee lasten ja nuorten harrastuneisuutta. Se edistää kaverisuhteiden syntymistä yli luokkarajojen, joka heijastuu myönteisesti kiusaamisen vähenemisenä. Opettajalla ja oppilailla on mahdollisuus tutustua toisiinsa eri tavalla, mikä näkyy välittömästi muussakin koulutyössä. Työrauhaongelmat vähenevät, ja kouluviihtyvyys lisääntyy. Toiminta ehkäisee myös syrjäytymistä sekä tukee lahjakkaita ja erilaisia oppijoita.

Kartoitus on luettavissa:

Koulun kerhotyö - nykytila ja kehitystarpeet (pdf)

Selvityksen painos on loppunut.