Suurlakko 1905

Venäjän tappiot Japanin sodassa (1904-1905) antoivat tyytymättömille aineksille tilaisuuden liikehtimiseen. Kuohunta pääsi purkautumaan lokakuussa 1905 alkaneessa yleislakossa. Keisari Nikolai II antoi (31.10.1905) ns. vapausmanifestin, jossa hän lupasi luopua itsevaltiudesta ja samalla perustaa kansaneduskunnan eli duuman.

Kun Venäjällä jo lopeteltiin lakkoa, se levisi rautatietyöläisten aloitteesta Suomeen. Suurlakko levisi yli koko maan, virkamiehetkin liittyivät siihen. Lakon päätavoite oli "laillisten olojen" palauttaminen. Yhteiskunnallisista tavoitteista tärkein oli valtiopäiväuudistus sekä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Suurlakko sekä lamaannus Venäjällä johtivat hallitsijan antamaan marraskuun manifestiin. Siinä helmikuun (1899) manifestin mukaiset asetukset kumottiin ja luvattiin kutsua koolle valtiopäivät päättämään kansanedustuslaitoksen uudistamisesta.

Voit tutustua 1900-luvun alun poliittisiin tapahtumiin ja ajankuvaan Suomen eduskunnan historia -sivuilla.

Kirjallisuus:

Jussila, O, Hentilä, S, ja Nevakivi, J, Suomen poliittinen historia 1809-1995. Juva 1996.

Nygård, T, & Kallio, V, Rajamaa. Teoksessa Suomen historian pikkujättiläinen. Porvoo 1995.

Rasila, V, Jutikkala, E & Kulha, K, Suomen poliittinen historia 1905-1975. Juva 1980.

Seitkari, O. Edustuslaitoksen uudistus 1906. Teoksessa Suomen kansanedustuslaitoksen historia V. Helsinki 1958

Valokuva: Museovirasto