Suullinen kysymys Nuorten parlamentin istuntoon

Kysymysten viimeinen toimituspäivä on 16.3.2010.

Millainen kysymyksen tulisi olla?

Kysymyksen tulisi olla lyhyt ja selkeä. Suositeltava pituus on noin 10 riviä. Kysymys on hyvä myös otsikoida. Otsikko kirjoitetaan perusmuotoon esim. Liikennekuolemien vähentäminen, Opintotuen korottaminen, Nuorten asuntotilanne jne. Otsikon jälkeen tuleva kysymysosa sisältää perustelut ja varsinaisen kysymyksen.

Maininta siitä, kenelle ministerille haluaa kysymyksen tehdä, ei ole välttämätön, mutta suotava. Kysymyksiä ei jaeta ennen istuntoa ministereille eikä muillekaan tahoille.

Saapuneista kysymyksistä noin 40 otetaan istuntopäivän päiväjärjestykseen. Päiväjärjestykseen otetut kysymykset jaetaan ao. kysyjän paikalle ennen varsinaista Nuorten parlamentin istuntoa. Siten jokainen edustaja, jonka nimi on päiväjärjestyksessä voi varautua siihen, että hän saa kysymyksensä esitettäväkseen.

Miten valitaan kysymykset päiväjärjestykseen?

Ensimmäisessä vaiheessa kaikki kysymykset käydään läpi.Tässä vaiheessa kysymykset jaetaan myös aihepiireittäin ryhmiin. Aihepiiri määräytyy kunkin ministerin toimialan mukaan.

Toinen huomioon otettava seikka on kysymysten alueellinen jakautuminen. Päiväjärjestys laaditaan niin, että siinä on jokaisesta edustettuna olevasta vaalipiiristä vähintään yksi kysymys/kysyjä.

Kolmanneksi otetaan huomioon kyselytunnille osallistuvien sukupuolijakauma, eli päiväjärjestykseen pyritään ottamaan kumpaakin sukupuolta olevien edustajien kysymyksiä samassa suhteessa kuin heitä on parlamentissa edustettuna.

Neljäs huomionarvoinen kriteeri on kielellinen edustavuus. Päiväjärjestykseen otetaan sekä suomen- että ruotsinkielisiä kysymyksiä tässäkin pyrkien tasapuolisuuteen ja suhteellisuusperiaatteen toteutumiseen.

Kuinka monta kysymystä kerho saa toimittaa?

Kukin kerho saa lähettää kysymyksiä edustajia vastaavan määrän.

Kysymysten viimeinen toimituspäivä oli 16.3.2010.

19.03.10/tk