Puolueet
Puolueiden vaalitoiminta kehitettiin maassamme ennennäkemättömään laajuuteen ja tehoon. Tätä ennen puolueet olivat olleet lähinnä tietyn mielipiteen kannattajajoukkoja oman sanomalehden ympärille ryhmittyneinä.
Puolueohjelmat uudistettiin vaaleja silmällä pitäen ja erityisissä vaaliohjelmissa esitettiin iskevässä muodossa niiden keskeisin ja ajankohtaisin sisältö. Lentokirjasissa selvitettiin lähemmin ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä ja asianomaisen puolueen kantaa ja ansiota niiden suhteen, kun taas suppeat lehtolehtiset vain lyhyin väittein ja kehotuksin vetosivat valitsijoihin. Tärkeä osuutensa vaalitaistelussa oli puolueiden sanomalehdistöllä, jossa pääkaupungissa ilmestyvien pää-äänenkannattajien lisäksi myös suurlakon jälkeen nopeasti kasvaneen maaseutulehdistön panos oli merkitsevä.
Suomalainen puolue
Suomalainen puolue oli valtaosin ollut etelä- ja länsisuomalainen sekä luonteeltaan kaupunkilainen. Puolue oli aloittanut organisoitumisen ja ohjelman valmistelun jo 1904, ja vuoden 1906 aikana järjestökenttä peitti koko maan. Parhaiten se oli järjestäytynyt Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Hämeen läänin suomenkielisissä kunnissa. Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Vaasan läänissä paikallinen organisaatio oli heikko. Puolueen voimaa vahvisti perinnäisesti vahva lehdistö ja tukimiesverkko, jonka jäsenet olivat kotikuntiensa vaikutusvaltaisia henkilöitä, kuten pappeja, opettajia ja muita virkamiehiä.
Perustuslailliset
Huhtikuussa 1906 toimintansa aloitti perustuslaillinen-suomenmielinen eli nuorsuomalainen puolue. Sen toiminta keskittyi paljolti valtiopäivien ja lehdistön ympärille. Runsaslukuinen lehdistö oli omiaan kärjistämään puolueen sisäisiä ristiriitoja julkistaessaan niitä. Puolueen järjestötoiminta oli voimakkainta maan kolmessa eteläisimmässä läänissä.
Maalaisliitto
Suurlakon jälkeen ja eduskuntauudistuksen myötä Suomen puoluejärjestelmään ilmestyi maalaisliitto. Tilaa uudelle puolueelle oli lähinnä Viipurin, Vaasan ja Oulun lääneissä, joissa kaikissa itsenäisten maanviljelijöiden osuus koko väestöstä oli suhteellisen suuri. Maalaisliitto perustettiinkin aluksi kahtena puolueena, Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalaisena Maalaisliittona ja Suomen Maalaisväen Liittona.
Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue
Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue oli alusta lähtien ollut joukkopuolue, jonka marxilainen ohjelma ja hyvä järjestäytyminen olivat olleet haasteita porvarillisille puolueryhmittymille. Suurlakon jälkeen puolueen johtomiehet määrittelivät mahdollisen kannattajakunnan ja rajasivat teollisuuden työntekijäin ohella reviirikseen torpparit sekä maaseudun tilattomat. Tämä joukko muodosti vuosisadan alussa yli 60 % Suomen väestöstä, joten puolueen kaikupohja oli valtava.
Ruotsalainen kansanpuolue
Ruotsalainen Kansanpuolue järjestyi keväällä 1906.
Ohjelmassaan puolue tukeutui perustuslaillisuuteen, mutta tunnustautui samalla etupuolueeksi katsoen tehtäväkseen ruotsinkielisen väestönosan oikeuksien puolustamisen.
Kristillinen työväenliike
Ensimmäinen kristillinen työväenyhdistys perustettiin vuonna 1905 Tampereella.
Mihin kysymykseen vaalitaistelu kärjistyy.
Lisää puolueista
Kirjallisuus:
Avikainen, P., Hetemäki, I. & Pärssinen, E, Suomen historia 6. Romantiikasta modernismiin. Rajamaasta tasavallaksi. Espoo 1987.
Klinge, Matti, Suomi Euroopassa. Keuruu 2003.
Nygård, T. ja Kallio,V, Rajamaa. Teoksessa Suomen historian pikkujättiläinen. Porvoo 1995.
Seitkari, O. Edustuslaitoksen uudistus 1906. Teoksessa Suomen kansanedustuslaitoksen historia V. Helsinki 1958
Valokuva: Museovirasto
